Kesän 2011 ehdottomasti tyhmin urheilutapaus. Ja samalla varmasti hauskin, ikimuistoisin ja kaikkea siltä väliltä. Perjantaina 17.6. klo 15.00 starttaa aito kainuulainen possujuna kohti Helsinkiä. Tavoitteena on ajaa matka 27:ssä tunnissa, keskinopeuden ollessa noin 27-28 km/h. Tällöin lepäilylle, ruokailulle ja käkkäilylle jää matkan varrelle aikaa noin 5 tuntia.
Tapahtuman vetopossuina toimivat Mikko Myöhänen ja Petri Matero. Mukaan mahtuu ja saa tulla. Päivitämme reitin lähiaikoina tänne sivustolle aikatauluineen, jolloin mukaan hyppääminen onnistuu helposti myös matkan varrelta. Laitamme myös suunnitelmien edetessä hieman vinkkejä varustuksesta ja muusta tarpeellisesta huomioitavasta näille sivuille. Tsuk tsuk!
vetopossu, µ[luotu 27.5, listätty ohjeet ja reittikartta 8.6, update 14.6, jälkipelit 20.6]
Virallinen reittikartta
(päivitetty 14/6, tietyä):
http://www.bikemap.net/route/1029391Tavoiteaikataulu
(päivitetty 14/6, tietyö):
Valmistautumisohjeita.
Ohessa on listattu valmistautumisohjeita pitkiin ja ylipitkiin suorituksiin hyvien sekä huonojen kokemuksien perusteella. Hyvä valmistautuminen auttaa sekä fyysisesti että henkisesti kohtaamaan normaalia pidempiä tai kerran elämässä tyyppisiä reissuja. Liiallinen hiominen on kuitenkin syytä unohtaa. Vermeet kuntoon ja menoksi. Kaikkeen ei voi aina valmistautua, eikä tarvitsekaan.Varusteet:
- Hommaa kaikki fillarit sun muut varusteet ajoissa kuntoon, mikäli tarvitsevat korjausta tai kuluneiden komponenttien vaihtamista. Tällöin ehdit käyttää uusia juttuja lenkeillä useita kertoja ennen tapahtumaa. Edellisen illan speksauksilla on tapana epäonnistua ja aiheuttaa vähintään ylimääräistä tuskastelua. Toimivaksi todettuja varusteita ei tarvitse enää ruuvailla edellisyönä.
- Päätä ajoissa mitä sopivia ja ehjiä varusteita käytät tapahtumassa ja testaa ne etukäteen. Luonnollisesti varustaudu sadesetillä ja aurinkosetillä tms.
- Jos et tiedä miten pitäisi varustautua, niin kysele kavereilta tai alan foorumeilta.
- Ultra kevyet varusteet on mukavia foorumihehkutuksissa, mutta rikkoutuessa viivästyttää tai estää kokonaan matkanteon. Osallistuja:
-
Testaa ajoissa ruoka- ja juoma-asiat. Syö ja juo vain testattuja tuttuja tarvikkeita. Mikäli osallistut sellaiseen tapahtumaan missä järjestäjä tarjoaa juomaa, ota selvää mitä he tarjoavat (yleensä aina joku yhteistyöurkkajuoma) ja testaa se. Varsinkin juoksutapahtumissa.
- Suorita tarvittaessa energiatankkaus itse hyväksi koetulla tavalla. Jos et tiedä mikä on hyvä, kokeile hyvissä ajoin. yleensä normaali ruokailu ja harjoittelun kevennys täyttää tämän kohdan.
- Elä muuta tottumuksiasi. Viimehetken radikaalimuutokset ruokailussa, harjoittelussa jne.. ei toimi missään nimessä.
- Lepää kehosi kuntoon ennen tapahtumaa. Valmiiksi jalat rakoilla tai reisi krampissa lähteminen on typerää. Viimeisen viikon harjoittelulla voi ainoastaan huonontaa kuntoaan.Myyn vinkit Kajaani-Helsinki 600 km -pyöräilyyn:
- Kotelo kuntoon. Jos lähdet koko matkalle, päätät että lähdet kokomatkalle ja uskot itseesi. Jos jotain sattuu, niin ratkaisut ehtii miettiä matkalla.
- Varusteet kuntoon ajoissa.
- Varaa riittävä määrä juoman kuljetuskapasiteettia. Yöllä on muutama pitkä pätkä, missä tankkauspaikkoja ei välttämättä ole. Sama myös energian suhteen.
- Höllää ajoissa ennen lähtöä. Persauksen saa varmasti kipeäksi matkan aikanakin. Muista myös jalat ja pää.
- Kotiasiat kuntoon ennen lähtöä ja kahvinkeitin pois päältä. Kaikki negatiiviset asiat vahvistavat epämiellyttäviä tuntemuksia hankalissa paikoissa yön pimeinä tunteina.
- Ajoasusteet: Pehmustetut ajohousut + rasva, lyhyt ajopaita, sukat*2, ajokengät, kypärä, ajolakki*2, ajohanskat, ajolasit. Reppuun irtohihat ja – lahkeet, tekninen aluspaita (pitkä), sadetakki, buff, sadesuoja repulle. Tarvittaessa kylmänkelin varusteita. Pyörään tai reppuun takavalo!
- Ajovarusteet: Sisuskumi*2-3, rengasmuovit, minipumppu, monitoimityökalu(jossa ketjunkatkaisija), ketjulinkki, (vaihtajan korvake) ja pinna-avain (+ omat mieltymykset), nippusiteitä.
- Henk. koht. varusteet: Juoma-asiat, energia-asiat, (lääkkeet), ihmisen paikkaus välineet (ryhmäkohtainen), voiteet (aurinko jne..), teippiä, rahat, puhelin, (gps), reittikartta, "näillä jaksaa"-napit ja anti-bonk energiaa, (kamera).- Kuuntele itseäsi. Elä anna neste- tai juomahukan yllättää vaikka porukka ei söisikään. "What works for one person may not work for another, as physiognomy and riding styles differ so widely."- Nautiskele, sillä nämä on niitä reissuja jotka muistetaan.
_____________________________________________________________
Matkalta Kajaanista Helsinkiin
Kiihdytys nollasta kolmeensataan
Tässä sitä nyt istuskellaan mukavasti toimistojakkaralla maanantaiaamuna. Työkavereiden ”on se elossa” -ihmettelyt kertovat omaa tarinaansa viikonlopun jäljiltä. Kommentit sopisivat hyvin kesäfestareilta paluuseen, mutta tällä kertaa Suomen kesään tutustuttiin vetopossujen johdolla Kajaani-Helsinki akselilla.
Lähtöpaikalla Raatihuoneen torille ilmestyi perjantai iltapäivästä seitsemän iloista pyöräilijää. Mukaan koko matkan haasteisiin ilmoittautui Mikko Myöhänen, Petri Matero, Ari Karjalainen, Kari Kajaus, Pasi Kärki ja Ilkka Korhonen. Tero Joutsen lähti tavoittelemaan viikonlopun sijoituspaikkaansa Jyväskylää. Porsasjuna oli siis valmis lähtemään kohti Helsinkiä toimittajien ja kannustusjoukkojen saattelemana.
Matka lähti sujumaan kevyen myötätuulen ja aidon alkuinnostumisen myötä kovaa vauhtia. Lukuisista yrityksistä puhella järkeä kypärien alle matkan pituudesta ja kuskien erilaisesta kuntotaustasta meni tyhjille saleille. Wattimittari kuulemma kertoi, että kaikkien pitää jaksaa ajaa kolmeakymppiä Helsinkiin. Kepillisellekään ei olisi saanut pysähtyä. Aika-ajo-tyyppinen suhtautuminen sai ainakin vetopossujen pinnankireysmittarin viisarin värähtelemään, sillä reissun tarkoitus oli suorittaa matka Helsinkiin etukäteen laaditulla aikataululla tai sitä hitaammin perille pääsyn ollessa tavoite numero yksi.
Välitavoitteet Kärsämäki (108 km), Pyhäjärvi (141 km) ja Viitasaari (224 km) hujahtivat suhteellisen nopsaan ajatusmaailman skaalautuessa kuudensadan matkalle tietämättä tulevasta. Välitavoitteissa nautittiin pääasiassa sapuskaa ja kahvia, sekä täydennettiin juoma-astiat. Pikkuhiljaa alkoi myös pienien ongelmien ja väsymyksen raportointi. Kahta ja puoltasataa kilometriä ei kuitenkaan ajella ihan ilmaiseksi, vaikka kovasti alkumatkalta se muka kuulostaakin. Peteä pisti amppari huuleen, joten ea-pakkauksen kantaminen ei mennyt hukkaan.
Pitkä yöetappi (Viitasaari 224 km – Keljonkangas 330 km) antoi hieman ensimakuja tulevasta. Aamuyön hämärässä matkan rasitukset alkoivat hiljalleen kasautua ihan varmasti jokaisen elimistöön. Tero hehkutteli jo peiton alle pääsystä ja loput odottivat kärsimättömästi Keljonkankaan aamupalaa. Kari irtaantui porukasta ennen Jyväskylää varaamiensa junalippujen poltellessa taskussa. Lopulta Keljonkankaalle saavuttiin hiukan jälkeen aamu neljän ajonaikaisen keskinopeuden näyttäessä huikeaa lukemaa 29 km/h.
Maraton alkaa kolmestä kympistä, KNI-HKI kolmestasadasta kolmestakympistä
Aamupalaa mussutettiin kauan ja hartaasti. Samalla katseltiin pilvikarttoja, jotka lupasivat hapekasta loppumatkaa. Koko eteläinen Suomi oli sadealueen alla. Tunnelmaltaan tämä lämminhenkinen tilaisuus vaikutti muistotilaisuudelta. Ilkka päätti jättää reissun aamiaispöytään. Nelikoksi pienentynyt joukko nousi epävarmasti pyörilleen valmiiksi sadetakit päällään. Hetken päästä alkoi sade, eikä lämpötila ei näyttänyt nousevan millään, pirun kylmä. Kymmenisen kilometriä ja Arskan Akilleen jänne oli löytynyt, lähetimme hänet maitojunalla kotiin, sillä seuraavaan kylään oli vajaa 70 km. Kolme sikapossua jäljellä.
Nyt oli synkkää. Kylmä, vettä, väsy, jyrkkää mäkeä, kaverit peittojen alla piilossa tai lämpimässä bussissa sipsipusseja rapistelemassa. Jonkun hetken päästä tajusin, ettei tällä meiningillä päästä mihinkään. Sanoin pojille että nyt mäet ylös ykkösellä ja tasaiset 25–30 kilsaa tunnissa. Ajetaan Joutsaan kahville ja siitä Lahden kautta Helsinkiin, ei ole paha rasti. Johon Pete lisäsi että ajetaan vaikka kymppiä, mut Helsinkiin mennään. Taisteluhenki oli puhallettu kolmikkoon ja epäilyksen siemenet syötetty pikkulinnuille.
Reitti Joutsaan oli todellinen vuoristorata. Mäkiä oli joka toisen mutkan takana ja joka toisen mutkan jälkeen mäki jatkui aina jyrkempänä. Pasilla alkoi kadenssi lähestyä nollaa. Joutsaan saavuttiin patukat tyhjinä puoli yhdentoista aikoihin. Luultiin jopa matkan tuntuneen pitkälle. Burgeria naamariin ja munkkikahvit päälle.
Joutsa-Lahti väli oli hankala kaikin puolin. Vettä tuli välillä enemmän ja välillä vielä enemmän. Onneksi oli jo kohtuullisen lämmintä, joten kylmä ei ollut. Välillä kulki ja välillä ei taas mihinkään. Positiivisia ajatuksia sai keräillä mistä milloinkin ja koittaa palastella matkaa yhä lyhemmiksi etapeiksi. Lahdessa käytiin vielä lounaalla ja esittelemässä sukanvaihto-operaatiota syömässä olleelle pariskunnalle. Ulkona satoi kaatamalla.
Viimeinen satku varattiin nautiskeluun ja fiilistelyyn. Todellinen fiilistely siitä tulikin. Matka ei taittunut oikein millään ja matkavauhti tippui kokoajan. Taukoja sai pitää vähän väliä. Jokainen kymppi tuntui kestävän kaksi tuntia, ehkä kestikin. Pasi alkoi jutella höperöjä. Keravalla Myy otti pakollisen rengasrikon. Kolmesataa metriä ja uudestaan. Onneksi ei enää satanut ja Mika oli ajellut vastaan kannustamaan.
Helsinkiin saavuttaessa oli jo kiire ehtiä ennen yhtätoista Tehtaankadulle hakemaan sapuskaa ja Myyn siviilivaatteet Siwasta. Viimeinen tunti tykitettiin kaupungissa 28 km/h ja Siwan kahvassa oltiin kaksi minuuttia vajaa. Kerrottuamme tulevamme Kajaanista pyörällä, ei kiirettä enää kuulemma ollut. Pyörät varastoon ja oluet auki. Reissu tehty!! Pastaa ja juomaa elimistöön ennen todella hyvin ansaittuja yöunia. Olipa Kokemus ja vielä hyvässä seurassa.
Kiitos Facebook ja ja fillarifoorumin kannustusjoukoille. Fillarifoorumin kni-hki keskustelussa oli viikonlopun aikana yli kolmetuhatta lukukertaa. Myös Facebookin tapahtumasivulla oli paljon kuhinaa. Mukava.
Kajaani-Helsinki lukuina: 635 km / 31 h / 25h ajoa (< 26 km/h) / 13 000 kcal (myy) / 41 h valvomista.
Vetopossu, Mikko Myy
Lehtijutut:
